Battlegroup 2019 oli neljä päivää kestänyt airsoft-tapahtuma, jossa yhdistyivät milsim- ja larppielementit. Tapahtuma järjestettiin Padasjoella Puolustusvoimien, Padasjoen kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueilla. Yhdessä nämä alueet muodostivat huomattavasti edellisvuotta suuremman tapahtuma-alueen, jolla oli kattavampi tieverkosto. Yhdistetty alue mahdollisti myös monenlaisten ajoneuvojen, kuten panssaroitujen ajoneuvojen, pyörillä kulkevien ajoneuvojen ja veneiden, käytön. Olimme aiemmin järjestäneet Padasjoella kolme keskikokoista tapahtumaa, mutta vanha alue oli vain pieni osa nyt käytetystä pelialueesta.

Palautteen, omien havaintojemme ja uuden pelialueen perusteella paransimme monia asioita, joita on lueteltu alla:

Pelialuetta laajennettiin. Alueella oli kuitenkin paikkoja, joissa liikkumista tai taistelua rajoitettiin joko tarinallisista tai turvallisuussyistä.
Status.ehasa.org-järjestelmä avattiin osapuolten kaikille pelaajille, ja siihen lisättiin niin sanottu blue-force tracker, johon pelaajat ja komentajat saattoivat merkitä tapahtumaan liittyviä tietoja.
Pelaajien, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta, oli toimitettava Ehasa ry:lle majoitus- ja passitietonsa Puolustusvoimien tekemää turvallisuusselvitystä varten.
Paransimme ruokatilausjärjestelmäämme entisestään ja tarjosimme siten pelaajille kattavammat ruoka- ja juomapalvelut. Pelaajat saattoivat tilata ruokaa suoraan tukikohtiinsa.
Pelialueen lähellä oli ampumarata, ja päätimme järjestää edellisvuoden SRA-kilpailun uudelleen.
Halusimme siirtää kunkin osapuolen johtamisen pelaajien omiin käsiin. Pirkanmaan pitkäaikainen komentaja Jesse siirtyi järjestäjäksi tukemaan molempia osapuolia.
Järjestäjien käyttämää ajoneuvokalustoa supistettiin ja pelaajien offgame-kuljetukset vähennettiin minimiin, jotta ”helikopterikuljetuksia” voitiin jatkaa.

Battlegroup 19 yhdisti airsoftia, milsimiä ja larppielementtejä. Peliä saattoi verrata Ruotsin Berget-tapahtumiin. Pelissä oli jatkuvia operaatioita ja lyhyitä tehtäviä, joita ryhmänjohtajat jakoivat. Peli ei ollut koko ajan täyttä taistelua, vaan välillä taisteluun ei päässyt osallistumaan.
Pelaajien tuli varautua fyysisesti ja henkisesti siihen, että peli kestäisi +90 tuntia ja pelialue olisi suuri. Pelaajien tuli varustautua pitkiin etäisyyksiin, pitkiin aikoihin taistelukentällä, sään vaihteluihin sekä siihen, ettei ruokaa ja vettä olisi aina saatavilla. Pelin viralliset kielet olivat suomi ja englanti.

Tapahtuma jatkui edellisen pelin lopusta. Mukana oli uusi pelialue ja uusia siviilipelaajia:

TSTOS 18:N TAPAHTUMAT
Tapahtuman aikana monet tahot, kuten Uusimaa, Pirkanmaa, Remedtech ja Blue Rose, osallistuivat salaperäisen ”RSV”-laitteen kehittämiseen. Aina kun jokin alueen osapuolista löysi laitteen puuttuvan osan, Remedtech asensi sen RSV:hen. Blue Rose -niminen hyväntekeväisyysjärjestö toimi kuitenkin ulkomaisen tiedustelupalvelun asiamiehenä tavoitteenaan joko kaapata tai tuhota RSV. Myös Remedtechin tavoitteena oli kaapata RSV sen valmistuttua.

RSV:n lisäksi osapuolia sitoi Ilveskallion alueeseen kallioperästä löytyneen kullan louhinta. Kullasta saatavan varallisuuden avulla voitiin rahoittaa kallista sodankäyntiä ja RSV:n kehittämistä. Kultakaivosten tuoma vauraus näkyi myös alueen siviilikylissä mafian saadessa lisää valtaa.

Mafian ja kylässä toimivan kansalliskaartin valtaa horjutti tapahtuman aikana pääasiassa Pirkanmaa. Pirkanmaa auttoi presidenttiehdokas herra Gambelsia ryhtymään sotatoimiin kylän hallinnan saamiseksi, jotta tämän tavoite presidentiksi valituksi tulemisesta myöhemmin toteutuisi. Pirkanmaan joukot eivät olleet ehtineet edes poistua kylästä, kun kansalliskaarti murhasi juuri valitun presidentti Gambelsin. Lopulta tilanne rauhoittui Pirkanmaan päätettyä tukea kylää perustamalla uuden kyläneuvoston. Kyläneuvosto otettiin vastaan suurella arvostuksella, ja Pirkanmaa onnistui luomaan kylään suotuisat suhteet.

Sotilaiden ja presidentti Gambalsin lisäksi kyläläisten elämää häiritsi naamioitunut henkilö, joka teki useita henkirikoksia. Lopulta kylä järjestäytyi uhkaa vastaan, ja henkirikoksista epäilty naamioitunut henkilö otettiin kiinni. Hänet poltettiin elävältä roviolla ilman varsinaista tutkintaa hänen alkuperästään. Jotkin huhut viittasivat kuitenkin Remedtechiin.

Pirkanmaan ja Uudenmaan välisen taistelun aikana Remedtech sai viimein RSV:n valmiiksi laboratorioissaan. Myöhemmin paljastui, että Remedtech oli tehnyt RSV:stä myös 3D-kopion myöhempää käyttöä varten. Taistelujen kiihtyessä kylän pohjoispuolella Remedtech päätti kaapata juuri valmistuneen RSV:n piilottaakseen sen muilta osapuolilta. Remedtech aikoi saada oman tutkijansa ulos alueelta mukanaan vähintään RSV:n 3D-kopio. Remedtechin suunnitelmana oli tuhota laite, jos joku muu saisi sen käsiinsä. RSV:n kanssa paennut tutkija tilasi helikopterin Remedtechin kautta, mutta viime hetkellä ennen helikopterin saapumista Pirkanmaa onnistui paikantamaan RSV:n ja kaappaamaan sen Remedtechiltä. Kun Pirkanmaa alkoi evakuoida RSV:tä pohjoiseen, Uusimaa hyökkäsi perään hinnalla millä hyvänsä. Sillä välin Remedtechin viimeinen tutkija katosi alueelta mukanaan RSV:n 3D-kopio. Ulkomaisen tiedustelupalvelun puolesta toiminut Blue Rose kohtasi loppunsa epäonnisessa auto-onnettomuudessa matkallaan RSV:n alkuperäiseen piilopaikkaan.

TSTOS 19 ALKAA
Vahvan puolustuksensa ansiosta Pirkanmaa onnistui hidastamaan Uudenmaan joukkoja, mutta joutui lopulta pysähtymään Padasjoen Iso-Taruksen alueelle.

Padasjoen kaunis järvien ja metsien erämaamaisema oli ollut puolustusvoimien käytössä jo kauan ennen nykyistä sisällissotaa. Pirkanmaa oli käyttänyt Padasjoen alueen pientä lentokenttää ensimmäisenä suurena sotilastukikohtana etulinjojen takana.

Sisällissodan painopisteen ollessa pääasiassa etelässä jotkin Padasjoen alueen korruptoituneet selustan upseerit ottivat rahaa sotaa pakenevilta siviileiltä ja antoivat heidän asettua alueelle.

Ajan myötä siviilien määrä kasvoi ja heidän sosioekonominen asemansa koheni. Vaurauden lisääntyessä alueelle syntyi jopa oma herrasmiesklubi, eliitin uskonnollinen lahko sekä muuta liiketoimintaa. Taistelujen lähestyessä myös rintamakarkureiden määrä alueella kasvoi.

Saatuaan RSV:n vastikään perustettuun Padasjoen tutkimuslaitokseen Pirkanmaa aloitti laitteen nopeat testit. Testaus ei kuitenkaan edennyt suunnitellusti, ja sen aikana laitteesta oli pitkän ajan kuluessa vapautunut radioaktiivista pölyä ympäristöön. Pian joidenkin RSV:n testaukseen käytettyjen alueiden havaittiin saastuneen, eikä niille voinut mennä ilman täyttä suojavarustusta. Ympäristöön epäiltiin vapautuneen jotakin cesiumin radioaktiivista isotooppia. Cesiumin esiintymisestä ei kuitenkaan ollut saatu varmaa näyttöä.

Pirkanmaan ja Uudenmaan joukoilta puuttui tarvittava suojavarustus, minkä vuoksi joukot eivät olleet päässeet tutkimuslaitokselle, jossa RSV:tä ilmeisesti säilytettiin. Pääosapuolet olivat lähettäneet tiedustelu- ja tutkimusosastojensa (IRD) erikoishenkilöstöä tutkimaan ja ratkaisemaan ongelmaa.

Tehtävä ei kuitenkaan ollut helppo, sillä saastuneet alueet liikkuivat tuulen mukana. Alueen vesivarat alkoivat huveta saastumisen ja käyttäjämäärän kasvun vuoksi. Vähenevät resurssit olivat ajaneet molempien osapuolten joukkoja tärkeille maamerkeille, lentokentälle ja vesivarastoille.

Rauhaa etsivät siviilit olivat jälleen käynnissä olevan sodan keskellä. Uskonnolliset lahkot ja paikallinen viihdetarjonta antoivat siviileille edes hieman lohtua muuten lohduttomassa tilanteessa.