TSTOS 21 järjestettiin Padasjoella pääasiassa Puolustusvoimien, Padasjoen kunnan ja Hämeenlinnan kunnan alueilla. Yhdessä nämä alueet muodostivat tapahtuma-alueen, jonka koko ja tiet mahdollistivat monipuolisten ajoneuvojen ja vesiväylien käytön sekä tietysti entistä suuremman osallistujamäärän.

Tapahtuman tarina kirjoitettiin kokonaan uudelleen, sillä aiemmista osista tuttu Pirkanmaan ja Uudenmaan välinen konflikti sitoutti pelaajia liikaa omiin osapuoliinsa, mikä johti lopulta osapuolten epätasaisuuteen. Ratkaisuksi paljastimme osapuolten värit vasta pari kuukautta ennen tapahtuman alkua.

Battlegroup 21 yhdisti airsoftia, milsimiä ja larppielementtejä. Peliä saattoi verrata Ruotsin Berget-tapahtumiin. Pelissä oli jatkuvia operaatioita ja lyhyitä tehtäviä, joita ryhmänjohtajat jakoivat. Peli ei ollut koko ajan täyttä taistelua, vaan välillä taisteluun ei päässyt osallistumaan.
Pelaajien tuli varautua fyysisesti ja henkisesti siihen, että peli kestäisi +70 tuntia ja pelialue olisi suuri. Pelaajien tuli varustautua pitkiin etäisyyksiin, pitkiin aikoihin taistelukentällä, sään vaihteluihin sekä siihen, ettei ruokaa ja vettä olisi aina saatavilla. Pelin viralliset kielet olivat suomi ja englanti.

Vaikka tarina kirjoitettiin kokonaan uudelleen, säilytimme siinä joitakin aiemmista osista tuttuja hahmoja:

Hölböcorpin ohjuksen räjähdettyä ja aiheutettua valtavia tappioita sekä Pirkanmaalle että Uudellemaalle molemmat päättivät vetäytyä alueelta. Taistelevien joukkojen poistuminen jätti alueelle eräänlaisen tyhjiön, jonka Hölböcorp ja EGTC täyttivät nopeasti.

Ohjuksen räjähdys oli paljastanut maaperästä litiumia, mikä oli herättänyt aiemmin kaivosteollisuudella omaisuuden tehneen EGTC:n kiinnostuksen. EGTC perusti alueelle useita koeporauspisteitä, joiden kivinäytteet Hölböcorpin oli määrä analysoida. Jostakin syystä Hölböcorp kuitenkin vetäytyi yllättäen yhteistyöstä. Alueelle suunniteltiin myös uusia rikastamoita. Kaiken kaikkiaan tulevaisuus näytti tuolloin valoisalta myös paikallisten silmissä. Kaivostoiminnan uskottiin kohentavan kansantaloutta.

Viime kuukausina Hölböcorpin ja EGTC:n välit ovat huonontuneet. Hölböcorpin toimitusjohtaja kenraali J. Hölbers on nostanut mediassa aktiivisesti esiin EGTC:n toimintaa aiemmissa SambaGambinan sisällissodissa ja vaatinut, että EGTC luovuttaisi kaivosvaltaukset Hölböcorpille.

Lisäksi Hölböcorp alkoi rahoittaa paikallista kaivosalan ammattiliittoa, jonka jäseniä suurin osa EGTC:n kaivostyöläisistä oli. Tämän seurauksena kaivostyöläiset ryhtyivät yllättäen suureen lakkoon EGTC:tä vastaan. EGTC joutui kaivoshankkeessaan yhä suurempiin vaikeuksiin, mikä puolestaan suututti kenraali Gambelsin, joka vannoi kostavansa Hölböcorpille.

UNOF-operaation YK-rauhanturvaajat havaitsivat Hölböcorpin ja EGTC:n välisen tilanteen kärjistyvän. 06.09.2020 kenraali Gambelsin syntymäpäiväjuhlat keskeytyivät juhlapaikan lähellä tehtyyn kranaatti-iskuun. UNOF käynnisti asiasta tutkinnan, mutta se jumiutui nopeasti Gambelsin kampanjoidessa sen puolesta, että Hölböcorp oli iskun takana. Hölböcorp vastasi väittämällä Gambelsin suunnitelleen iskun itse saadakseen mediahuomiota.

Kuukausia iskun jälkeen YK oli jälleen rauhoittanut räjähdysherkän tilanteen, ja Tiirikylän sisääntuloväylille perustettiin YK:n johtamat tarkastuspisteet. EGTC siirsi omat työntekijänsä kylän laitamille, kun taas Hölböcorp perusti oman henkilöstökylänsä Tiirikylän lähelle. Yhteisellä sopimuksella YK valtuutettiin valvomaan alueen rauhaa ja tutkimaan mahdollisia sotarikoksia.

Kevään aikana kaivoshankkeesta on tihkunut vain vähän tietoa, ja monet kyläläiset ovat uskoneet hankkeen epäonnistuneen yrityksiä ympäröivän väkivallan aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Alueelle perustetut koeporauspisteet muistuttavat hankkeesta päivittäin. Siviiliväestöä edustava kyläpäällikkö on ilmaissut huolensa alueen veden laadusta kaivoshankkeeseen liittyen. Alueella vuosia vallinnut sotatila on opettanut paikalliset omavaraisiksi, eikä ole täysin poissuljettua, että kenraali Gambelsiin kohdistunut kranaatti-isku olisi tosiaan tullut siviiliväestön taholta.

Kesää kohti tilanteen odotetaan vaikeutuvan entisestään, sillä tiedetään, etteivät Hölböcorp ja EGTC aio poistua alueelta tyhjin käsin, vaan alueen maaperän arvo kiinnostaa osapuolia edelleen. YK on tuloksetta kehottanut osapuolia rauhanomaisiin neuvotteluihin. Tarkastuspisteillä EGTC:n ja Hölböcorpin henkilöstö on yhä useammin ilmaissut tyytymättömyyttään YK:hon, mikä on ajoittain johtanut YK:n voimankäyttöön yksittäisten ajoneuvotarkastusten loppuun saattamiseksi.

Paikallisten siviilien perustama FreedomeFinlandPress (FFP) sai haltuunsa elokuulle päivättyjä asiakirjoja, joiden mukaan EGTC oli tuomassa alueelle suuren määrän SambaGambinan veteraaneja vastauksena Hölböcorpin aiheuttamaan tuntemattomaan uhkaan. Hölböcorp ja EGTC eivät suostuneet kommentoimaan löydöksiä, minkä seurauksena FFP julkaisi uutisen verkkosivuillaan https://tstosnews.ehasa.org . FFP on siirtynyt käyttämään artikkeleissaan nimimerkkejä varmistaakseen toimittajiensa turvallisuuden näinä yhä vaarallisempina aikoina.